Mihin aika kuluu ja lempeitä ajatuksia itsellesi

”Miten tämän ajan saa riittämään kaikkeen, kun on koko ajan kauhea hoppu ?” ”Saisiko vuorokauteen lisää tunteja ?”  Oli elämäntilanteesi millainen tahansa, tuntuu monien huulilla sana ”kiire” olevan vähän väliä. Koemmeko itsemme tärkeämmiksi, kun olemme monessa mukana ja kalenterissa on merkintöjä ? Kaikilla meillä on käytössämme tasapuolisesti 24 tuntia vuorokaudessa.

Jotta saat ajankäyttösi tarkastelun alle, tulee tietää mihin aikasi nykyisellään kuluu. Pidä muutaman viikon ajan päiväkirjaa. Työlästä – ajattelee joku.  Niin – tähänkin asiaan sinun tulee varata sen vaatima aika. Onko se hetki ennen nukkumaan menoa muutaman illan ajan vai muutama aamuinen hetki ? Voit valmistella asiaa esimerkiksi tekemällä taulukon: uni, päivittäiset matkat, työ/opinnot, harrastukset, kotityöt, tv, netti, oleilu jne. Tee lista niin yksityiskohtaisesti ja tarkasti kuin sinulle tuntuu luontevalta. Muutaman viikon kirjaamisen jälkeen pystyt hahmottamaan tämänhetkistä ajankäyttöäsi.

Tekemisistäsi tulee erotella tärkeät ja vähemmän tärkeät. Kaatuuko maailma, jos en saa tätä asiaa hoidetuksi juuri tänään ? Karsi vähemmän tärkeät asiat ja tee tilaa tärkeämmille. Yhdelle se voi olla tv:n ja netin vähentäminen, jotta ehtii yhteen rakkaaseen harrastukseen viikossa. Toiselle se voi olla kotitöiden vähentäminen tai delegoiminen, jotta saa aikaa vain olla itsensä seurassa. Tärkeysjärjestysten kirjo on tietysti valtavan laaja. Aito kosketus omiin iloa tuottaviin asioihin vie tässäkin maaliin.

Hahmottele mielessäsi visio oman näköisestäsi elämästä. Mitä asioita siihen kuuluu ? Mitkä asiat ovat sinulle mieluisia ? Mitä teet ? Keitä ihmisiä elämässäsi on ? Ole rehellinen itsellesi. Kaikkea toivomaasi et saa, et ainakaan heti – realistisia asioita kyllä. Olen kokenut maailmankaikkeuden toimivan: toivotut asiat tuodaan eteen, kun on sopiva hetki. Uskalla heittäytyä miettimään rauhassa ja ajatuksella tässä kohtaa.

Olen itse kokenut hyväksi asioiden muistiin laittamisen saman tien kun ne tulevat mieleen. ”Olisipa tuokin asia mukava kokea joskus”. Pidä mukana kynää ja paperia tai kirjaa asia kännykkääsi.  Tämä tapa ei edistä asioiden ulkoa muistamista. Mutta näin asiaa ei tarvitse pitää mielessä kaiken aikaa ja on yksi muistaminen vähemmän.  Sopivan hetken tultua raivaa tälle mukavalle tekemiselle aika kalenteristasi.

Kun mieli on ylikuormittunut kaikesta tekemisestä ja muistamisesta, alat unohdella asioita. Esimerkiksi nimiä  – ihmisten ja tavaroiden. Yksinkertaisesti pätkii. Olen tämän useamman kerran kokenut. Tuijotan muovikassia enkä saa sitä sanaa muodostettua saati ulos suustani.

Tee muistiin laitetuista asioista tehtävälista. Jaottele tekemiset kiireellisiin, ei niin kiireellisiin ja pidemmällä aikavälillä toteutettaviin. Sisällytä listaasi myös vapaata aikaa. Varaa aika oleiluun ja rentoutumiseen samalla tapaa kuin varaisit aikaa hammaslääkärille. Pidä varatusta ajasta kiinni. Sulje aparaatit, jotka voisivat keskeyttää rentoutushetkesi. Hellitä aika ajoin, älä suo ajatustakaan arjen touhuamiselle. Voi käydä niin, että alitajuntasi alkaa tuoda ideoita, uusia näkökulmia ja jopa ratkaisuja asioihin, joita olet pyöritellyt päiväkausia.  Nämä ideat eivät kuitenkaan ole itse tarkoitus, vaan se höllääminen.

Mitä jos päättäisit luopua sanasta ”kiire” ? Mitä jos malttaisit suunnitella ajankäyttösi huolella niin, että sinulla on aikaa siirtyä rauhassa paikasta ja tehtävästä toiseen ? Mitä jos keskittyisit käsillä olevaan tekemiseen etkä murehtisi mennyttä tai tulevaa ? Mitä jos tästä hetkestä lähtien päättäisit, että tarpeeksi hyvä riittää ? Voisitko vapautua turhista velvollisuuksista työssä, opinnoissa, kodin siisteydessä, harrastuksissa ? Olisiko kuitenkin kyse siitä, että eläisimme elämää suorittamisen sijaan ?

 

Tehtävä- ja ostoslistoja

Asioita tuppaa tupsahtelemaan mieleen. Tämäkin tulisi hoitaa. Muistaisinpa tämän vielä hetken päästä. Olen kokenut itselläni toimivaksi laittaa asiat muistiin saman tien.

Kerään tehtävälistaa, jossa on kolme eri osastoa. Alkavalla viikolla hoidettavat asiat kerään ensimmäiseen sarakkeeseen. Viikonloppuna – yleensä sunnuntaisin – siirrän nuo tehtävät asiat paperiseen kalenteriini niihin ajankohtiin, jolloin minulla on aikaa hoitaa ne. Semi-kiireelliset eivät ole niitä kaikkein tulen polttavimpia hoidettavia, mutta vaativat huomiota lähiviikkoina. Kolmanteen sarakkeeseen kirjaan pidemmän aikavälin asiat. Ne ovat asioita, jotka ovat isompia, aikaa vievempiä kokonaisuuksia tai joista haaveilen.  Asioita, joita olen jo pidempään pohtinut, mutta joita en syystä tai toisesta ole pystynyt vielä toteuttamaan.

tehtavalista

Olen lukenut tehtävälistojen tekemisestä jo vuosia sitten. Itselleni merkittävin vaihe asioiden harteilta pois saamiseen oli vapaiden ajatusten vaihe, jolloin listasin kaikki mahdolliset mieleen tulevat hoidettavat asiat. Siinä ne olivat kaikki kirjattuina. Ei tarvinnut enää muistella erillisiä asioita, tuli vain muistaa että olin tehnyt listan.  Kun aloin ryhmitellä listan asioita kiireellisyysjärjestykseen, samalla karsiutuivat  pois asiat, jotka eivät enää tuntuneetkaan tärkeiltä. Ja toisaalta asiat, jotka tuntuivat juuri minulle tärkeiltä, vahvistuivat. Tärkeät asiat tuntuivat painottuvan omaan hyvinvointiini.

Listausten tulisi olla kuitenkin riittävän kevyitä, ei ihan tolkuttoman pitkiä. Ettei ihan stressaannu pelkästä listan silmäilystä saati toteuttamisesta. Tärkeänä pidän myös uusien listojen tekemisen siinä vaiheessa, kun jo tehtyjä, yliviivattuja asioita alkaa olla enemmän kuin tekemättömiä. Siinä kohtaa voi jo ylpeänä kehua itseään: wau – olenpa saanut kaikenlaista aikaan.

Omat tekemiseni ovat selkeästi jäsentyneet listausten myötä. Äskettäin yhdistin yrityksen ja vapaa-ajan tehtävälistat. Nyt tuijottelen vain yhtä listaa ja siitä hahmotan tulevien viikkojen touhuamisia. Tunnustan, että tietyt harvat ja ei-niin-mieluisat asiat siirtyvät sujuvasti kiireellisestä sinne pidemmän aikavälin sarakkeeseen.  Helppoa – yliviivaat yhdestä paikasta ja kirjoitat toiseen paikkaan. Minulla se on vuodesta toiseen ikkunanpesu. Ainoastaan kevätaurinko saa aikaan sen pienen ohikiitävän inspiraation aiheeseen. Tunteesta tulee ottaa kiinni nopeasti ja ryhtyä toimeen, muuten hetki menee ohi ja siirtyy jälleen ties kuinka kauas.

window-1644844__340

Ostoslista ruokakauppaan syntyy sitä mukaa kun puutteita huomataan. Sitten vain arvotaan, kuka ehtii parhaiten kauppaan. Etukäteissuunnittelun olen todennut kannattavan erityisesti kutsuttujen yökyläläisten saapuessa. Homma sujuu niin saumattomasti, kun on mietittynä tarjoamiset etukäteen, käyty kaupassa ja tuumailtu mitä kaikkea voi valmistella etukäteen. Näin jää aikaa todelliseen läsnäoloon vieraiden kanssa.

table-71380__340

Listojen tarkoitus on keventää elämää ja vähentää muistinvaraisia asioita, ei olla henkisenä taakkana tekemättömistä töistä. Jokainen pohtii sen itselleen sopivimman tavan saada arki sujumaan ja asiat hoitumaan. Itselleen mieluisten ja rentouttavien asioiden sisällyttäminen elämään on vähintään yhtä tärkeää.

legs-434918__340