Kyselyn kertomaa ja ikkunanpesun vaikeutta

Halusin tietää, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat kodin järjestämisestä. Niinpä toteutin lyhyen kyselyn. Kohderyhmänä olivat vajaat sata tuntemaani henkilöä ja heistä noin puolet vastasi.

Selkeimpänä motiivina kodin järjestämiseen on tunne, että tavarakasat ahdistavat ja muistuttavat tekemättömistä töistä. Kodin halutaan olevan esteettinen, viihtyisä ja siisti. Sotkuisuus haittaa kotona viihtymistä. Siistimisen jälkeinen hyvä fiilis motivoi samoin kuin visio lopputuloksesta. Siivous koetaan hankalana sekä aikaa vievänä ja siihen ryhdytään harvoin. Moni vastaajista tiedostaa, että tavaraa on liikaa ja säilytystilatkin ovat rajallisia. Ei haluta käyttää aikaa tavaroiden etsimiseen. Muutama myöntää, ettei kehtaa kutsua vieraita kotiinsa, koska kaikki on sekaisin.

Suurimmiksi esteiksi järjestämisen aloittamiselle koetaan ajan puute ja ettei saa aloitetuksi. Osa aloittaa, mutta työ jää kesken. Arjen kiireessä esim. vaatteilla on taipumus kasaantua paikoille, joihin ne eivät kuulu. Viikonloppu saattaa kulua näitä kasoja järjestellessä. Joku kertoo aloittavansa useamman ison kaapin järjestystyön kerralla, jolloin työ jää yleensä kesken. Vastaaja oivaltaa, että työ tulisi tehdä pikkuhiljaa. Moni kertoo järjestämisen tuntuvan niin toivottomalta urakalta, että siirtää aloitusta. Tavaroita ei raaskita heittää menemään, mutta kirpputorinkin koetaan työllistävän liikaa. Omat voimat eivät tunnu riittävän. Osalla omat tavarat ovat järjestyksessä, mutta muiden perheenjäsenien tavarat ovat hujan hajan.  Tai perheen toinen aikuinen järjestää vastaajan tavarat uudella lailla hänen poissa ollessaan eivätkä tavarat enää löydy. Yleensä järjestäminen saadaan aloitetuksi heti kun koetaan, että sille on aikaa.

Eniten arjen sujumista häiritsevät tavarakasat ja paperipinot. Toiseksi eniten häiritsee keittiö ja sen kaapeissa olevat käyttämättömät astiat ja kodinkoneet. Vaatehuone on melko monen vastaajan ongelmakohta, samoin työhuone ja ajan järjestäminen. Imurointia ja pölyjen pyyhkimistä lykätään. Jos tilat, joissa viettää eniten aikaa ovat sotkuisia, ne häiritsevät. Varasto, autotalli ja eteinen koetaan myös haastaviksi tiloiksi arjen sujumisen suhteen. Yhden vastaajan koti on niin järjestyksessä, ettei arki häiriinny.

Minkälaista tukea sitten tarvitaan? Kolmen kärjessä ovat kurssit, joissa kuullaan vinkkejä ja vertaiskokemuksia, verkkokurssit , joissa saa lukea vinkit omaan tahtiin sekä ladattavat oppaat nettisivustoilla. Ammattijärjestäjän henkilökohtaista ohjausta arvelee tarvitsevansa joka viides vastaaja. Joku vastaajista kaipaa apua työhuoneeseen, jonne voisi siirtää harrastukseen liittyvät tavarat. Toinen toivoo saavansa alkusysäyksen tai tietynlaisen pakon aloittaa (esim. muutto).

Seuraavaksi kysyin, minkätyyppisiä ohjeita järjestämiseen tarvitaan. Suosituimmaksi ponnahtavat kuvat järjestetyistä kohteista, niihin kuluneesta ajasta ja säilytysratkaisuista. Järjestämisvinkkivideoista ollaan myös hyvin kiinnostuneita. Listauksia alueen kierrätysmahdollisuuksista tai muita selkeitä numeroituja listoja etenemisestä toivotaan. Kuljetusapua koetaan tarvittavan. Halutaan päästä tavaroista eroon ilman, että joutuu ottamaan vapaapäivän töistä. Kaivataan myös helppoa tapaa myydä tavaroita. Valokuvien järjestämiseen toivotaan apua: miten aloittaa  kun vuosien kuvat on järjestämättä.

Kaksi kolmasosaa vastaajista käyttäisi ammattijärjestäjän palveluita siksi, että ammatillisessa ohjauksessa työ etenee systemaattisesti ja saadaan tehdyksi loppuun asti. Omien voimavarojen puutteen mainitsee motiivikseen joka neljäs kyselyyn vastaaja. Osa ei saa itse aloitetuksi ja moni pitää palvelun hintaa kohtuullisena huomioiden kotitalousvähennys (50%).  Ammattijärjestäjää kaivataan alkusysäyksen saamiseen. Joku mainitsee, ettei tähän ole aikaa eikä intoakaan.

Ammattijärjestäjän palveluita ei käytettäisi, koska joko koetaan että omat voimavarat riittävät järjestämiseen ilman ohjaustakin tai palvelun hinnan vuoksi. Muutama vastaaja toteaa häpeävänsä näyttää sotkuista kotiaan vieraalle ihmiselle. Palvelun ostamiseen ei jakseta keskittyä tai sitä ei jakseta organisoida. Eräs vastaajista kuvaa, ettei ole vielä valmis ammattijärjestäjän kotiin päästämiseksi. Joku toteaa, ettei tunnu mukavalta ajatukselta, että joku vieras ”penkoo” tavaroita.

Paljonko aikaa ollaan valmiita käyttämään kodin järjestämiseen? Joka toisen vastaajan mielestä 1-2 tuntia per viikko. Päivittäinen sopivin aika tuntuu olevan 15-30 minuuttia. Kun on sopiva työ- ja elämäntilanne, ollaan valmiita käyttämään raivaukseen vaikka koko päivä. Vapaapäivinä ja kesälomalla aikaa käytettäisiin useampikin päivä kerrallaan.

50 euroa per kuukausi on useimpien mielestä sopivin summa, jonka voisi käyttää kodin järjestämiseen, jos ostaisi sen palveluna. Osa vastaajista ei osannut arvioida summaa. Osa arvelee käyttävänsä kertakäynnin verran, osalla ei arvionsa mukaan ole varaa tähän palveluun.

Tärkeimmäksi ominaisuudeksi ammattijärjestäjän persoonassa koetaan ylivoimaisesti se, että hän kunnioittaa asiakkaan kotia ja persoonaa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että hän hahmottaa järjestettävän kokonaisuuden nopeasti. Luottamus, että nähdyt ja koetut asiat pysyvät vain ammattijärjestäjän ja asiakkaan välisinä on olennainen asia usealle vastaajalle.

Kyselyn vastaukset tukevat vahvasti jo aiemmin muodostuneita käsityksiä. Suomalaiset eivät vielä miellä ammattijärjestäjän palveluita tavanomaiseksi ostopalveluksi. Vaikka kodin epäjärjestys ja tavarapaljous häiritsevät, kynnys kutsua ammattijärjestäjä kotiin on melko suuri. Järjestämiselle ei tunnu löytyvän aikaa ja niin arki toisinaan puuroutuu tavara- ja paperikasojen alle tai vaatehuoneen oven taakse.  Perinteiset tai verkkokurssit koetaan helpoimmiksi tavoiksi saada riittävät vinkit järjestämiseen. Visuaalisuus – kuvat ja videot – ovat parasta konkreettisuutta, joista vinkit jäävät parhaiten mieleen.

Järjestäminen on itselleni luontaista ja se on enemmän kuin helppo aloittaa. Ikkunanpesu sitä vastoin on kuin tervan juontia. Valmistauduin – nyt kesällä viimeinkin tapahtuneeseen – pesusessioon liioittelematta puolitoista vuotta. Siihen oli erittäin vaikea ryhtyä. Lopulta eräänä alkukesän aamuna olin henkisesti valmis. Kahden hengen voimin teimme viiden huoneen ikkunoiden pesun puolessatoista tunnissa. Työnjako toimi, kun toinen pesi karmit sekä ikkunalaudat ja toinen itse ikkunat. Jälkikäteen voin todeta, ettei olisi kannattanut käyttää kaikkea sitä turhaa energiaa aikomiseen ja huonon omantunnon potemiseen. Olisi voinut vain aloittaa.

             

 

Jääkaappi, taikinajuuri ja surviaisen toukat

Milloin viimeksi siivosit jääkaappisi ? En tarkoita sitä hätäistä sutaisua, kun maitopurkki kaatuu. Vaan koko sisällön perusteellista läpikäymistä hylly ja tuote kerrallaan.

Jääkaappien yleistyessä 1950-luvulla ja pakastimien muutamaa vuosikymmentä myöhemmin elintarvikkeiden säilytys kodeissa helpottui oleellisesti. Se toi mukanaan helppouden ostaa ruokaa enemmän kerralla ja käyttää pikkuhiljaa tarpeen mukaan.  Jääkaapit alkoivat täyttyä. Samalla tuli myös helppous unohtaa syvien hyllyjen takimmaiset tuotteet.

Järjestä riittävästi häiriötöntä aikaa ja laita jääkaappisi järjestykseen.  Suosittelen ottamaan hyllyt ja lokerot kerralla tyhjiksi. Pura tuotteet siihen vapaaseen laskutilaan, joka keittiöstäsi (toivottavasti) löytyy. Pese ensin kaappi kunnolla. Käy läpi tuotteiden päivämäärät ja poista kaikki vanhentuneet.  Löytyykö vuosia sitten vanhentunut salaatti- tai grillauskastike ? Tai puoliksi käytetty, perälle sullottu oliivipurkki, jossa on tasainen homekuorrutus ?  Sijoittele saman tyyppiset tuotteet vierekkäin kuten voileipätarvikkeet, hillot, juomat ja edellisiltä aterioilta jääneet ruuat.  Ylijäämäruuat on kätevä pakata säilytysrasioihin. Jos rasia ei ole läpinäkyvä, kirjoita sisältö rasian päälle liimattavaan teippiin. Jos rakastat homejuustoja tai muita voimakkaasti tuoksuvia herkkuja, säilytä avatut pakkaukset tiiviissä rasiassa. Jos tuoksut ovat jo päässeet leviämään, voit käyttää sitruunaa, soodaa tai kosteaa suodatinpussia hajujen poistamiseksi. Lisävinkkejä näyttää olevan netti pullollaan.

Omassa jääkaapissani kriittinen paikka on hylly avatun litran jogurttipurkin yläpuolella. Ellei purkin suu ole siisti, kovettunut massa takertuu ylempään hyllyyn ja sitä saa jynssätä hartiavoimin irti. Mitä pidempään katseeni on onnistunut välttelemään suurenevaa tahnakerrostumaa, sitä enemmän hankaus- ja hartiavoimia tarvitsen.

Kun tavaroita ei ole jääkaapissa liikaa eikä eri tuotteita ole ladottu päällekkäin, näet helposti onko tarvetta kaupassa käyntiin vai pärjäätkö muutaman päivän jääkaapin varastoilla.  Ruokakaupasta tullessasi laita uusimmat tuotteet taaimmaisiksi ja nosta vanhemmat eteen. Näin muistat käyttää aiemmin hankitut ruuat ensin .

Meidän  jääkaapissamme elää lasipurkissa taikinajuuri. Se sai alkunsa puolisen vuotta sitten perheeni miesten siihen innostuttua. Ruokkimalla juurta jauhoilla ja vedellä silloin tällöin se pysyy voimissaan ja siitä saa hyvän pohjan erilaisiin leipä- ja sämpylätaikinoihin.

Isälläni – innokkaalla kalamiehellä – oli tapana säilyttää surviaisen toukkia jääkaappimme sisäovessa pienessä muovipurkissa. Muistan olleeni aika huojentunut kesän koittaessa, kun maa suli ja syöteiksi vaihtuivat kastemadot.

Se kuinka paljon jääkaapissa on tavaraa, on suoraan verrannollinen perheenjäsenten lukumäärään. Yhden hengen taloudessa voi olla aikoja, jolloin kaapista löytyy vain tuorejuustorasia ja valo. Yövieraita odotellessa hyllyt ovat väliaikaisesti täydempiä. Tuttavieni kymmenen henkilön uusperheessä kymmenen litraa maitoa on ihan normisetti ja jääkaappeja onkin useampi. Näissä suurperheissä arjen rutiinit ruokahuoltoineen tulee olla melkoisen hallussa.

Oli jääkaapin sisältö niukka tai runsas, kaappia on ilo käyttää, kun tuotteilla on omat paikkansa. Näet tavaroita siirtämättä mitä hyllyillä ja lokeroissa on. Ruuanvalmistus käy vaivatta.  Ruoka ja herkuttelu kun ovat  niitä elämän suuria nautintoja.

Siivouspäivä

Minkälaisia tuntemuksia kehossasi yllä oleva otsikko saa aikaan ? Harvemmalla varmaan varsinaisia ilonkiljahduksia.  Ehkä sen sijaan huokauksia: ”ai taasko”, ”hoh- hoijaa – väsyttää”, ”pitäisihän tässä jaksaa”, ”kun ne vieraatkin tulee”.

Tunnustaudun siivouksessa lieväksi marttyyriksi. Hujautan imuroinnit, moppaukset ja pölynpyyhkimiset sujuvasti ihan itsekseni, nopeampaan kuin pyytämällä apua. Siippani tekee paljon tarkempaa jälkeä kuin minä ja aikaa kuluu tietysti enemmän. Miten saakin puoli tuntia kulumaan pelkän yläkerran imuroinnissa ?  Voi minua kärsimätöntä.  Teinit kyllä tarttuvat imurin varteen kun pyydän, tulee vain pyydettyä turhan harvoin. Näillä apujoukoilla on aika säälittävää ryhtyä marttyyriksi.

Tavaraa alkaa helposti kinostua tasoille ja lattioille. Mitä enemmän näitä kasoja on, sitä enemmän aikaa siivoukseen saa varata. Jos siis haluat nopeuttaa siivousta, pidä tasot ja lattiapinnat mahdollisimman tyhjinä.  Yksi jakaa siivouksen useammalle päivälle, toinen tekee yhdellä kertaa koko urakan. Jos tekee useampana päivänä, suosittelen kellottamaan eri osiot, jotta tiedät paljonko aikaa tulee varata. 20 minuutissa ehtii meillä siivota 2 vessaa ja kylpyhuonetta.  Minun siivousvauhdillani ja – tarkkuudellani.

Siivous lähtee käyntiin sujuvasti, kun imuri on helposti saatavilla. Kaapin etuosassa ja niin ettei sen päälle ole lastattu tavaraa.  Imurointi on itselleni ok, mutta pölypussin täyttymistä en muista tarkistaa. Aika olennainen seikka siinä huoneilman pölyn vähentämisessä. Siksi työnjakomme menee niin, että toinen enimmäkseen imuroi ja toinen vahtii pölypusseja.

Mattojen materiaalia kannattaa miettiä ostovaiheessa. Puuvillamatot tuntuvat ainakin kissatalouteen järkevimmiltä. Muut materiaalit imaisevat hulppean määrän karvoja sisäänsä näyttämättä koskaan siistiltä. Eipä järki päätäni pakottanut siinä vaiheessa kun ostin karvalankamatot sinkkukotiini. Enpä tiennyt tulevaa. Lisäksi mattojen ulosviemistä ja tamppausta olisi hyvä harrastaa aika ajoin – siitä tulee uskomattoman raikas tuoksu. Lattioiden luuttuaminen on joutuisaa, kun on kunnon moppi ja lattiapinta on vapaana tavaroista.

Pölyjen pyyhintä on henkilökohtainen inhokkini, en osaa sitä kauniimmin kuvailla. Mitä vähemmän pyyhittäviä tasoja ja mitä vähemmän tavaroita tasoilla, sitä parempi.  Kolmekymppisenä yllättänyt pehmolelukauteni meni ohi. Liekö syynä ollut lapsuuden niukat lelut, kun noihin ylipäätään hurahdin. Hyllyt tulivat joka tapauksessa täyteen. Yhtenä päivänä lähti koko pehmeiden otusten joukkio kirpputorille ja ainakin yhden hyllystön pölymäärä varmasti väheni.  Pölyt pyyhin mikrokuituliinoilla, ensin kostella sitten kuivalla. En ole varma meneekö ihan marttojen suositusten mukaan.  Siivouksessa pärjään yhdellä yleispuhdistusaineella plus wc-pyttyyn on oma aineensa.  On turha kantaa vettä kotiin eli tiivisteet ovat hyvä valinta. Lisää vesi vasta kotona.

Oman keittiöni tasoja katsellessani mietin, onko esillä turhan paljon tavaraa. Pinnat ja tasot ovat palvelleet jo 20-vuotta ja kulumia ilman muuta näkyy. Koen kuitenkin sekä kodikkaaksi että käytännölliseksi, että kauhat, lastat, hedelmät, sipulit ja tuikkukynttilät ovat kauniissa kulhoissa. Elävää ja omannäköistä,  joskin siivotessa aikaa vievempää.

Hyvä olisi, jos aika ajoin inspiroituisi siivoamaan. Silloin on kirjaimellisesti helpompi hengittää, varsinkin pölyallergikkojen ja lemmikkieläintalouksien. Pääsisikö siivoukseen liittyvistä mahdollisista huokauksista paremmin yli, jos vaan pistettäisiin lempimusiikkia taustalle, oltaisiin kiitollisia kun on koti jota siivota, terveyttä tehdä siivous itse ja ihmisiä joita kutsua kylään siivottuun kotiin ?

Kahden täysin uuden asunnon jälkeen totesin ystävälleni nykyisessä – jo aikaa nähneessä – asunnossamme: mieluummin otan tämän kuluneen muovimaton ja miehen elämääni kuin uuden laminaattilattian ja sinkkuuden. Kiitollisuuden konkretiaa ?