Kyselyn kertomaa ja ikkunanpesun vaikeutta

Halusin tietää, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat kodin järjestämisestä. Niinpä toteutin lyhyen kyselyn. Kohderyhmänä olivat vajaat sata tuntemaani henkilöä ja heistä noin puolet vastasi.

Selkeimpänä motiivina kodin järjestämiseen on tunne, että tavarakasat ahdistavat ja muistuttavat tekemättömistä töistä. Kodin halutaan olevan esteettinen, viihtyisä ja siisti. Sotkuisuus haittaa kotona viihtymistä. Siistimisen jälkeinen hyvä fiilis motivoi samoin kuin visio lopputuloksesta. Siivous koetaan hankalana sekä aikaa vievänä ja siihen ryhdytään harvoin. Moni vastaajista tiedostaa, että tavaraa on liikaa ja säilytystilatkin ovat rajallisia. Ei haluta käyttää aikaa tavaroiden etsimiseen. Muutama myöntää, ettei kehtaa kutsua vieraita kotiinsa, koska kaikki on sekaisin.

Suurimmiksi esteiksi järjestämisen aloittamiselle koetaan ajan puute ja ettei saa aloitetuksi. Osa aloittaa, mutta työ jää kesken. Arjen kiireessä esim. vaatteilla on taipumus kasaantua paikoille, joihin ne eivät kuulu. Viikonloppu saattaa kulua näitä kasoja järjestellessä. Joku kertoo aloittavansa useamman ison kaapin järjestystyön kerralla, jolloin työ jää yleensä kesken. Vastaaja oivaltaa, että työ tulisi tehdä pikkuhiljaa. Moni kertoo järjestämisen tuntuvan niin toivottomalta urakalta, että siirtää aloitusta. Tavaroita ei raaskita heittää menemään, mutta kirpputorinkin koetaan työllistävän liikaa. Omat voimat eivät tunnu riittävän. Osalla omat tavarat ovat järjestyksessä, mutta muiden perheenjäsenien tavarat ovat hujan hajan.  Tai perheen toinen aikuinen järjestää vastaajan tavarat uudella lailla hänen poissa ollessaan eivätkä tavarat enää löydy. Yleensä järjestäminen saadaan aloitetuksi heti kun koetaan, että sille on aikaa.

Eniten arjen sujumista häiritsevät tavarakasat ja paperipinot. Toiseksi eniten häiritsee keittiö ja sen kaapeissa olevat käyttämättömät astiat ja kodinkoneet. Vaatehuone on melko monen vastaajan ongelmakohta, samoin työhuone ja ajan järjestäminen. Imurointia ja pölyjen pyyhkimistä lykätään. Jos tilat, joissa viettää eniten aikaa ovat sotkuisia, ne häiritsevät. Varasto, autotalli ja eteinen koetaan myös haastaviksi tiloiksi arjen sujumisen suhteen. Yhden vastaajan koti on niin järjestyksessä, ettei arki häiriinny.

Minkälaista tukea sitten tarvitaan? Kolmen kärjessä ovat kurssit, joissa kuullaan vinkkejä ja vertaiskokemuksia, verkkokurssit , joissa saa lukea vinkit omaan tahtiin sekä ladattavat oppaat nettisivustoilla. Ammattijärjestäjän henkilökohtaista ohjausta arvelee tarvitsevansa joka viides vastaaja. Joku vastaajista kaipaa apua työhuoneeseen, jonne voisi siirtää harrastukseen liittyvät tavarat. Toinen toivoo saavansa alkusysäyksen tai tietynlaisen pakon aloittaa (esim. muutto).

Seuraavaksi kysyin, minkätyyppisiä ohjeita järjestämiseen tarvitaan. Suosituimmaksi ponnahtavat kuvat järjestetyistä kohteista, niihin kuluneesta ajasta ja säilytysratkaisuista. Järjestämisvinkkivideoista ollaan myös hyvin kiinnostuneita. Listauksia alueen kierrätysmahdollisuuksista tai muita selkeitä numeroituja listoja etenemisestä toivotaan. Kuljetusapua koetaan tarvittavan. Halutaan päästä tavaroista eroon ilman, että joutuu ottamaan vapaapäivän töistä. Kaivataan myös helppoa tapaa myydä tavaroita. Valokuvien järjestämiseen toivotaan apua: miten aloittaa  kun vuosien kuvat on järjestämättä.

Kaksi kolmasosaa vastaajista käyttäisi ammattijärjestäjän palveluita siksi, että ammatillisessa ohjauksessa työ etenee systemaattisesti ja saadaan tehdyksi loppuun asti. Omien voimavarojen puutteen mainitsee motiivikseen joka neljäs kyselyyn vastaaja. Osa ei saa itse aloitetuksi ja moni pitää palvelun hintaa kohtuullisena huomioiden kotitalousvähennys (50%).  Ammattijärjestäjää kaivataan alkusysäyksen saamiseen. Joku mainitsee, ettei tähän ole aikaa eikä intoakaan.

Ammattijärjestäjän palveluita ei käytettäisi, koska joko koetaan että omat voimavarat riittävät järjestämiseen ilman ohjaustakin tai palvelun hinnan vuoksi. Muutama vastaaja toteaa häpeävänsä näyttää sotkuista kotiaan vieraalle ihmiselle. Palvelun ostamiseen ei jakseta keskittyä tai sitä ei jakseta organisoida. Eräs vastaajista kuvaa, ettei ole vielä valmis ammattijärjestäjän kotiin päästämiseksi. Joku toteaa, ettei tunnu mukavalta ajatukselta, että joku vieras ”penkoo” tavaroita.

Paljonko aikaa ollaan valmiita käyttämään kodin järjestämiseen? Joka toisen vastaajan mielestä 1-2 tuntia per viikko. Päivittäinen sopivin aika tuntuu olevan 15-30 minuuttia. Kun on sopiva työ- ja elämäntilanne, ollaan valmiita käyttämään raivaukseen vaikka koko päivä. Vapaapäivinä ja kesälomalla aikaa käytettäisiin useampikin päivä kerrallaan.

50 euroa per kuukausi on useimpien mielestä sopivin summa, jonka voisi käyttää kodin järjestämiseen, jos ostaisi sen palveluna. Osa vastaajista ei osannut arvioida summaa. Osa arvelee käyttävänsä kertakäynnin verran, osalla ei arvionsa mukaan ole varaa tähän palveluun.

Tärkeimmäksi ominaisuudeksi ammattijärjestäjän persoonassa koetaan ylivoimaisesti se, että hän kunnioittaa asiakkaan kotia ja persoonaa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että hän hahmottaa järjestettävän kokonaisuuden nopeasti. Luottamus, että nähdyt ja koetut asiat pysyvät vain ammattijärjestäjän ja asiakkaan välisinä on olennainen asia usealle vastaajalle.

Kyselyn vastaukset tukevat vahvasti jo aiemmin muodostuneita käsityksiä. Suomalaiset eivät vielä miellä ammattijärjestäjän palveluita tavanomaiseksi ostopalveluksi. Vaikka kodin epäjärjestys ja tavarapaljous häiritsevät, kynnys kutsua ammattijärjestäjä kotiin on melko suuri. Järjestämiselle ei tunnu löytyvän aikaa ja niin arki toisinaan puuroutuu tavara- ja paperikasojen alle tai vaatehuoneen oven taakse.  Perinteiset tai verkkokurssit koetaan helpoimmiksi tavoiksi saada riittävät vinkit järjestämiseen. Visuaalisuus – kuvat ja videot – ovat parasta konkreettisuutta, joista vinkit jäävät parhaiten mieleen.

Järjestäminen on itselleni luontaista ja se on enemmän kuin helppo aloittaa. Ikkunanpesu sitä vastoin on kuin tervan juontia. Valmistauduin – nyt kesällä viimeinkin tapahtuneeseen – pesusessioon liioittelematta puolitoista vuotta. Siihen oli erittäin vaikea ryhtyä. Lopulta eräänä alkukesän aamuna olin henkisesti valmis. Kahden hengen voimin teimme viiden huoneen ikkunoiden pesun puolessatoista tunnissa. Työnjako toimi, kun toinen pesi karmit sekä ikkunalaudat ja toinen itse ikkunat. Jälkikäteen voin todeta, ettei olisi kannattanut käyttää kaikkea sitä turhaa energiaa aikomiseen ja huonon omantunnon potemiseen. Olisi voinut vain aloittaa.

             

 

Mihin aika kuluu ja lempeitä ajatuksia itsellesi

”Miten tämän ajan saa riittämään kaikkeen, kun on koko ajan kauhea hoppu ?” ”Saisiko vuorokauteen lisää tunteja ?”  Oli elämäntilanteesi millainen tahansa, tuntuu monien huulilla sana ”kiire” olevan vähän väliä. Koemmeko itsemme tärkeämmiksi, kun olemme monessa mukana ja kalenterissa on merkintöjä ? Kaikilla meillä on käytössämme tasapuolisesti 24 tuntia vuorokaudessa.

Jotta saat ajankäyttösi tarkastelun alle, tulee tietää mihin aikasi nykyisellään kuluu. Pidä muutaman viikon ajan päiväkirjaa. Työlästä – ajattelee joku.  Niin – tähänkin asiaan sinun tulee varata sen vaatima aika. Onko se hetki ennen nukkumaan menoa muutaman illan ajan vai muutama aamuinen hetki ? Voit valmistella asiaa esimerkiksi tekemällä taulukon: uni, päivittäiset matkat, työ/opinnot, harrastukset, kotityöt, tv, netti, oleilu jne. Tee lista niin yksityiskohtaisesti ja tarkasti kuin sinulle tuntuu luontevalta. Muutaman viikon kirjaamisen jälkeen pystyt hahmottamaan tämänhetkistä ajankäyttöäsi.

Tekemisistäsi tulee erotella tärkeät ja vähemmän tärkeät. Kaatuuko maailma, jos en saa tätä asiaa hoidetuksi juuri tänään ? Karsi vähemmän tärkeät asiat ja tee tilaa tärkeämmille. Yhdelle se voi olla tv:n ja netin vähentäminen, jotta ehtii yhteen rakkaaseen harrastukseen viikossa. Toiselle se voi olla kotitöiden vähentäminen tai delegoiminen, jotta saa aikaa vain olla itsensä seurassa. Tärkeysjärjestysten kirjo on tietysti valtavan laaja. Aito kosketus omiin iloa tuottaviin asioihin vie tässäkin maaliin.

Hahmottele mielessäsi visio oman näköisestäsi elämästä. Mitä asioita siihen kuuluu ? Mitkä asiat ovat sinulle mieluisia ? Mitä teet ? Keitä ihmisiä elämässäsi on ? Ole rehellinen itsellesi. Kaikkea toivomaasi et saa, et ainakaan heti – realistisia asioita kyllä. Olen kokenut maailmankaikkeuden toimivan: toivotut asiat tuodaan eteen, kun on sopiva hetki. Uskalla heittäytyä miettimään rauhassa ja ajatuksella tässä kohtaa.

Olen itse kokenut hyväksi asioiden muistiin laittamisen saman tien kun ne tulevat mieleen. ”Olisipa tuokin asia mukava kokea joskus”. Pidä mukana kynää ja paperia tai kirjaa asia kännykkääsi.  Tämä tapa ei edistä asioiden ulkoa muistamista. Mutta näin asiaa ei tarvitse pitää mielessä kaiken aikaa ja on yksi muistaminen vähemmän.  Sopivan hetken tultua raivaa tälle mukavalle tekemiselle aika kalenteristasi.

Kun mieli on ylikuormittunut kaikesta tekemisestä ja muistamisesta, alat unohdella asioita. Esimerkiksi nimiä  – ihmisten ja tavaroiden. Yksinkertaisesti pätkii. Olen tämän useamman kerran kokenut. Tuijotan muovikassia enkä saa sitä sanaa muodostettua saati ulos suustani.

Tee muistiin laitetuista asioista tehtävälista. Jaottele tekemiset kiireellisiin, ei niin kiireellisiin ja pidemmällä aikavälillä toteutettaviin. Sisällytä listaasi myös vapaata aikaa. Varaa aika oleiluun ja rentoutumiseen samalla tapaa kuin varaisit aikaa hammaslääkärille. Pidä varatusta ajasta kiinni. Sulje aparaatit, jotka voisivat keskeyttää rentoutushetkesi. Hellitä aika ajoin, älä suo ajatustakaan arjen touhuamiselle. Voi käydä niin, että alitajuntasi alkaa tuoda ideoita, uusia näkökulmia ja jopa ratkaisuja asioihin, joita olet pyöritellyt päiväkausia.  Nämä ideat eivät kuitenkaan ole itse tarkoitus, vaan se höllääminen.

Mitä jos päättäisit luopua sanasta ”kiire” ? Mitä jos malttaisit suunnitella ajankäyttösi huolella niin, että sinulla on aikaa siirtyä rauhassa paikasta ja tehtävästä toiseen ? Mitä jos keskittyisit käsillä olevaan tekemiseen etkä murehtisi mennyttä tai tulevaa ? Mitä jos tästä hetkestä lähtien päättäisit, että tarpeeksi hyvä riittää ? Voisitko vapautua turhista velvollisuuksista työssä, opinnoissa, kodin siisteydessä, harrastuksissa ? Olisiko kuitenkin kyse siitä, että eläisimme elämää suorittamisen sijaan ?