Vierailijan blogikirjoitus

Omat blogikirjoitukseni ovat olleet hetken tauolla. Pyysin apua sympaattiselta ammattijärjestäjäkollegaltani Susanna Anderssonilta. Tässä vaihteeksi hiukan toisenlaista lähestymistapaa.

 

Tavarat tasapainoon NLP:n avulla

Tavarakaaoksen taltuttaminen tuntuu joskus ylivoimaiselta tehtävältä. Raivaustyöhön ryhtymistä voi helpottaa valmistelemalla omaa mieltään suotuisaan suuntaan. Katsotaan, mitä työkaluja NLP eli neuro-lingvistinen ohjelmointoi meille antaa.

Jos haluamme johonkin asiaan muutosta, on arvokasta aloittaa määrittelemällä nykyinen tilanteemme. Kun mielemme tietää, mitä tarkkaan ottaen olemme muuttamassa, on sen helpompi ryhtyä yhteistyöhön kanssamme. Otetaan esimerkiksi yleinen ongelma: ”Minulla on liikaa tavaraa.” Mitä tämä tarkkaan ottaen tarkoittaa? Tarkoittaako se, että ostan liikaa? Tai onko ongelma siinä, etten osaa luopua mistään? Tai liittyykö ongelmani siihen, etten tiedä, miten turhat tavarat kierrättäisin?

Tehdään pieni harjoitus ja tarkastellaan, missä tavarakaaoksemme ydin piilee. Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset joko mielessäsi tai kirjoittamalla vastaukset paperille.

Nykytilan määrittäminen:

– Mikä ongelmani tarkalleen on?

– Mikä tekee ongelmastani ongelman?

– Miten, milloin, missä ja kenen seurassa ongelmani ensiintyy?

– Mitä mielessäni tapahtuu juuri ennen kuin ongelmani esiintyy?

– Mikä estää minua muuttamasta ongelmaani?

– Jos joku toinen haluaisi kokea ongelmani, millä tavalla opettaisin sen heille?

Viimeinen kysymys tuottaa yleensä oivalluksen, että ongelmaan liittyy opittu taito. On siis mahdollista oppia myös toisenlainen taito, joka palvelee meitä paremmin.

Muutoksen aikaansaamiseksi haluamme siirtyä äsken määrittelemästämme nykytilasta meitä paremmin palvelevaan tavoitetilaan. Tavoitetila määritellään aina positiivisessa muodossa eli tavoitetilalauseesta puuttuvat kieltosanat. Tavoitteen toteutuminen täytyy lisäksi olla ainoastaan omasta toiminnastamme kiinni, koska vain silloin voimme siihen vaikuttaa. Konkreettinen ja sopivan kokoinen tavoite, joka on positiivinen sekä itsellemme että läheisillemme, on meille helpoin toteuttaa.

Seuraavaksi määrittelemme tavoitetilamme tarkkaan, koska mieli suostuu paremmin yhteistyöhön, jos se tietää, mihin tähtäämme. Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset joko mielessäsi tai kirjoittamalla vastaukset paperille.

Tavoitetilan määrittäminen:

– Mitä tarkkaan ottaen haluan? Mikä on tavoitetilani suhteessa nykytilaani?

– Mitä resursseja minulla jo on tavoitteeni saavuttamiseksi?

– Mistä tiedän, että olen saavuttavut tavoitteeni? Miltä tavoitteeni saavuttaminen näyttää, kuulostaa, tuoksuu, maistuu?

– Mitä hyötyä minulle on siitä, jos ongelmani poistuu?

– Mitä hyötyä minulle on siitä, jos ongelmani säilyy? Onko tavoitteeni vaivan arvoinen?

– Minkä tekeminen minun täytyy lopettaa saavuttaakseni tavoitteeni?

– Minkä tekeminen minun täytyy aloittaa saavuttaaksen tavoitteeni?

– Mitä tapahtuu, kun saavutan tavoitteeni? Miltä maailmani silloin näyttää, kuulostaa, tuoksuu, maistuu?

Kun olemme näin määritelleet tavoitetilan, meillä on kaikki edellytykset tavoitteen saavuttamiseen. Meissä on jo olemassa kaikki tarvittavat voimavarat. Jos muutosprosessi alkaa tuntua jossain vaiheessa vaikealta, kysy itseltäsi kysymyslistojen kysymykset uudestaan. Vastaukset ovat voineet muuttua prosessin edetessä.

Menestystä ja tavaratasapainoa toivottaen,

Susanna Andersson

Susanna Andersson on psykologi ja ammattijärjestäjä, joka tarkastelee ympäristön vaikutusta hyvinvointiimme. (nojatuolipsykologi.fi)