Järjestyksen paikkoja

Maailma perustuu mielestäni jonkinlaiseen järjestykseen. Ensimmäisenä tulee mieleen koko maailmankaikkeus, jossa asiat tapahtuvat tarkoituksella ja tiettyinä hetkinä meidän kunkin elämänkaarta. Toisaalta tarkoitan fyysistä järjestystä. Minulle iloa tuottavat asiat ja paikat, joissa on tietty selkeä järjestys.

Liikenne ei sujuisi ilman liikennemerkkejä ja ennalta sovittuja sääntöjä. Bangkokin massiivisilla viisi kaistaa suuntaansa ajoväylillä tarvitaan enemmän sääntöjä kuin kapealla kylätiellä, jolla kulkee useampia autoja päivässä. Omassa elämässäni kokemusta on molemmista ja tässä kohtaa olen niin ylpeä juuristani maaseudulla.

Sinfoniaorkesterin kokoonpano – tietty istumajärjestys, nuotit eri instrumenteille, tarkkaakin tarkempi ajoitus sekä kapellimestarin tahtipuikon herkät vivahteet – on huikea esimerkki siitä, miten sovitut järjestykset tuottavat upeita musiikkielämyksiä kuulijoille.

Kirjaston mittava luokittelujärjestelmä toimii loistavasti, kun haen tiettyä kirjaa tai CD:tä ja virkailija noutaa sen omalta numeroidulta paikaltaan. Pidän kirjaston palveluita Suomessa ylipäätään laadukkaina ja monipuolisina. Melkoisen moni blogikirjoituksistani on syntynyt kirjaston hiljaisessa huoneessa.

Eräänä aamuna vuokratalosäätiön avaintoimistossa  totesimme henkilökunnan kanssa yhteen ääneen, että kaaos olisi valmis, jos kaikki järjestyksessä olevat avaimet putoaisivat lokeroistaan yhdeksi kasaksi lattialle. Kuka silloin haluaisi ottaa vastuun tapahtuneesta ja keksiä kätevimmän ratkaisun, jotta päivittäiset rutiinit saataisiin palaamaan mahdollisimman pian ennalleen?

Asuinpaikkakuntani ompelutarvikekauppa on viehättänyt heti ensi käynnistä lähtien. Kaikki valikoimista löytyvät napit on ommeltu väriteemoittain säkkikankaalla päällystetylle alustalle. Asiakkaan valittua napin suurempi määrä samaa nappia löytyy valtavasta seinän peittävästä laatikostosta. Toimiva systeemi on muotoutunut käytännön tarpeiden myötä.

Apteekkien laajoista lääkelaatikostoista työntekijät löytävät  tarkalleen ja täsmällisesti etsimänsä valmisteet. Olisin tätä kirjoitusta varten halunnut kuvata erään apteekin laatikoston, mutta en saanut kuvauslupaa. En tiedä minkä geenin lienen perinyt, kun tämän systemaattisuuden seuraaminen tuottaa niin suurta iloa. Täten tämän tunnustan.

Pinta-alaltaan pieni, mutta omistajansa suurella sydämellä luotsaama teekauppa on kuin elokuvasta ”Pieni suklaapuoti”. Hengen myymälään tuo paitsi täydellisen järjestyksessä olevat teepussit, -purkit ja -kannut mutta myös omistajan positiivisen säkenöivä persoonallisuus. Kaikki se kerätty tietotaito teen maailmasta ja saman innostuksen välittäminen asiakkaillekin tuovat kauppaan aivan erityisen tunnelman.

Tässä yhteydessä lienee soveliasta mainita, että kirjoitusteni linkit eivät sisällä kaupallisia sopimuksia. Nämä ovat omia havaintojani maailmanmenosta ruohonjuuritasolta.  Pidän positiivisena kykynä nähdä, kokea ja tulkita mielenkiintoisia ja kiehtovia asioita.

Ammattijärjestäjäkoulutuksessa tapasin sielunsiskojani ja –veljiäni.  Ehkä meillä kaikilla on se jokin ylimääräinen järjestysgeeni perimässämme.