Varastoprojekti

En muista koskaan kuulleeni keneltäkään kommenttia, jossa olisi todettu ”onpa varasto  hyvässä järjestyksessä ja siellä on hyvin tilaa”. Päinvastoin moni harmittelee, että varasto on kattoa myöten täynnä ja siellä on laatikoita, joihin ei vuosien takaisen muuton jälkeen ole sen koommin koskettu. Tavarapaljous kulminoituu usein juuri varastoon.  Poissa silmistä, poissa mielestä. Raivaan sitten kesälomalla,  paremmalla ajalla, vuorotteluvapaalla, eläkkeellä, joku päivä. Aika monelle tuota päivää ei koskaan tule.  Ongelma saatetaan ratkaista vuokraamalla maksullinen varasto lisäsäilytystilaksi. Toisille tietoisuus tavaroiden kohtuuttomasta määrästä tulee jo aiemmin. Jos omat voimat tai taidot eivät riitä raivaamisen aloittamiseen, tässä kohtaa avuksi voi tulla tuttava, sukulainen tai ammattijärjestäjä.

Pääsin raivaamaan rivitalon noin kahdeksan neliön varastoa, jossa toisella puolella olivat varastohyllyt ja toisella puolella arkkupakastin ja pöytätaso lisähyllyineen. Varastoon oli mahdutettu tavaraa niin paljon, että tavaroiden putoamisvaara oli ilmeinen. Selkeää järjestystä eri kategorioihin käyttötarkoituksen mukaan ei juurikaan ollut.

ennen1      ennen2

Hylly- ja säilytysratkaisut olivat kekseliäitä. Seinät olivat täynnä erilaisia ja kokoisia nauloja sekä koukkuja. Niihin olivat löytäneet tiensä mm. joulu- ja pääsiäiskoristeet, muovikanisterit, vanhat luistimet sekä muovipussit. Hyllyt olivat täyttyneet muun muassa vanhoista matoista, kangaspuiden pellavaloimista, muovirasioista, lasipurkeista, kakkuvuoista ja tyhjistä pahvilaatikoista.

.lopputulos1      lopputulos2

Lopulta onnistuimme saamaan varastoon selkeään järjestykseen – hillopurkit, lasipullot ja harrastusvälineet löysivät paikkansa. Seinällä ovat koukuissa kauniit koriste-esineet, jotka juhlapyhien aikaan tulevat käyttöön.  Ne tavarat, jotka eivät jääneet varastoon, laitettiin roskiin tai kierrätykseen. Myös mökille vietäville tuli oma laatikkonsa – tämä määrä pyrittiin pitämään pienenä, jottei liika tavara vain vaihtaisi osoitetta.

Asiakkaan ensimmäisen raivauskohteen jälkeen on taipumus käydä niin, että tarve seuraavalle kohteelle löytyy hyvin luontevasti. Tämän asiakkaan kohdalla vaatehuoneen jälkeen tuntui helpolta jatkaa varastoon – nämä kaksi tuntuivat olevan ne kriittisimmät paikat.   Seuraavaa kohdetta olemme jo yhdessä pohtineet, emmeköhän siihenkin etene tässä syksyn saavuttua.

Ja voi sitä ihanan euforista olotilaa, kun näimme lopputuloksen: siistin, hyvässä järjestyksessä olevan varaston, josta yhdellä silmäyksellä näkee, mitä siellä on. Pahvilaatikoiden nimeäminen oli tähän tavoitteeseen pääsemisessä olennaista.

Tyytyväistä hymistelyä tummenevassa illassa.

Roskisdyykkausta ja opetuksia

 

Töihin lähtö aamulla – vettä tulee kaatamalla.

Aamu menee sujuvasti siihen saakka, kunnes lähden roskapisteen kautta kohti bussipysäkkiä kädessäni bussikortti, sateenvarjo, käsilaukku, kissojen kakkapussi, biojätepussi ja sekajätepussi.  Tiputtelen pussukat yksitellen roska-astioihin ja sitten huomaan, ettei bussikorttia ole enää missään.

Voimasanoja.

Ei auta muu kuin käydä roskikset läpi nostelemalla jätepusseja syrjään säiliön pohjalle saakka. Onneksi eivät ole niitä syviä Molok-merkkisiä. Ei löydy.

Voimasanoja.

Suunnitelma B valmistuu mielessäni saman tien. Pyydän mieheltäni – joka lähtee tunnin kuluttua – kyytiä töihin. Ei siis kiirettä. Ja töiden jälkeen uuden bussikortin hankintaan. Palaan bussipysäkiltä kotiin ja kortti löytyy kotirappusilta. Huh helpotus ! Sitten uuteen juoksuun todetakseni, että bussi ehti mennä. No – ehdin vaihtaa sateessa jo täysin märiksi muuttuneet tennarit ja sukat kuiviin kotona. Sekä pestä dyykkauksesta tunkkaiset käteni.

Tehoaamu.

Tarinan opetuksia:

  • eläköön Jäte-Eerot ja muut jätehuoltoyhtiöt – miten helppoa vaan tipauttaa roskapussi säiliöön, jonka tyhjentämisestä huolehditaan
  • voimasanana elokuvasta ”Anger Management” itselleni tutuksi tullut voimasana ”Goosfraba” hitaasti artikuloituna toimii. Googlen mukaan sana on myös eskimoiden käyttämä, kun rauhoittelevat lapsiaan tai rakastellessaan.
  • liukuva työaika on loistava, kun se antaa myöten päivän yllättävissä sattumuksissa – kiitos työnantajalleni !

Tuli mieleen, vieläköhän ”Roska päivässä”- liike Roska päivässä on aktiivisesti toiminnassa ja onhan se.  Lupaan aloittaa vaikka yhdenkin roskan keruun päivittäin uudelleen.

 

Vaatehuoneprojekti

Olen saanut asiakkaaltani luvan kertoa muutamasta järjestämiskohteesta hiukan tarkemmin.

ennen3       ennen1

Ensimmäinen niistä oli vaatehuone. Suorakaiteen muotoisessa huoneessa on noin 8 neliötä, seinähyllyt molemmin puolin, takapäädyssä vaatetanko ja ylähyllyt. Muuton yhteydessä reilut 30 vuotta sitten neliöt ja kuutiot täytettiin tehokkaasti tavaralla, joka ei muualle mahtunut.  Kun vuosien varrella tila tuntui loppuvan, asennettiin seinähyllyjen väliin poikittain vaatetankoja koko huoneen pituudelta. Vaatetankojen päälle jäi tyhjää ja tarpeeksi tukevaa tilaa, johon asetettiin tyhjiä matkalaukkuja ja pahvilaatikoita. Todellista tilan tehokäyttöä.

välivaihe6      välivaihe7

Järjestäminen alkoi tyhjentämällä keskelle aseteltu tankoryhmä ja niiden päällä olevat tavarat. Neljän tunnin kuluttua peräseinä näkyi jo – leijuimme puolittaisessa voittajatunnelmassa. Viiden tunnin kuluttua sekä lattia että peräseinän vaatetanko ja hyllyt olivat tyhjiä.

Lisätilaa tarvittiin. Se kävi selväksi kun asiakas oli tehnyt päätöksensä poisheitettävistä, kierrätettävistä ja jäävistä vaatteista. Asennustaitoinen isäntä kipaisi rautakauppaan ja kiinnitti peräseinälle ylös toisen vaatetangon.

välivaihe10 (3)       välivaihe11

Hyllyt käytiin läpi pussi pussilta, laatikko laatikolta ja tavara tavaralta. Tilaa alkoi tulla ja saimme jätettyä jopa ns. ”järjestelyvaraa” eli hyllyistä täytettiin vain noin kolme neljännestä. Asiakas oli hyvin valmistautunut järjestämissessioomme, sillä jätesäkkejä, pahvilaatikoita eikä muovisia säilytyskoreja tarvinnut hankkia lisää.

lopputulos2       lopputulos3

Lopputulos oli asiakkaalle mieluinen. 18 tunnin urakan jälkeen huoneessa mahtuu kulkemaan esteettä eikä turvallisuusriskejä ole. Tavarat näkee yhdellä silmäyksellä.  Isännän lenkkivaatteet ovat kätevästi heti oven suussa omassa naulakossaan ja emännän käsilaukut ovat yhdessä paikassa helposti napattavissa mukaan.

Tämän asiakkaan kohdalla huomasin, että tavaroista luopuminen oli helpompaa mitä pidemmälle urakassa päästiin. Kun koko vaatehuone oli tyhjennetty ja lukuisat vaatepinot olohuoneessa olivat levällään, kokonaismäärän näkeminen taisi olla parasta siedätyshoitoa. Palkitsevinta on lopputulos, jossa asiakas on aidosti tyytyväinen ja tila on juuri hänen/heidän tarpeisiinsa sopiva.

Kokemusteni mukaan vaatehuone on monille se viimeinen paikka, johon ”ylimääräiset” tavarat laitetaan. Vierastuolit ja –patjat, matkalaukut,  laatikot, muovipussivuoret. Se ovi, josta kyläiltäessä emäntä varoittaa: ”tätä ei sitten saa avata”.  Vaatehuoneen voi saada toimivaksi rajoittamalla tavaran määrää ja järjestämällä ne niin, että kulku on esteetöntä ja tavarat ovat helposti saatavilla.

Ei kaaosta.